Vapaaehtoisyhdistyksessä ei ole palkattuja työntekijöitä, vaan kaikki syntyy yhteisöllisyyden voimasta ja halusta tehdä diabeetikoiden huomisesta piirun verran parempi. Mutta millaista on diabetesyhdistyksen hallituksen arki?

Diabetesseuran hallitus piti tänään vuoden kolmannen työskentelypäivänsä. Päivän aikana me, kuusi ykköstyypin diabeetikkoa, pyöritimme hieman byrokratian rattaita, arvioimme tehtyjä tapahtumia ja lehteä sekä suunnittelimme tulevaa.

Kokouspäivä alkoi kymmenen jälkeen aamupäivällä kuulumisten vaihdolla ja kokoukseen valmistautumisella. Laitoin läppärin ja webbikameran tulille, jotta flunssan jälkimainingeissa oleva sihteerikin pääsisi osallistumaan päivään. 

Käsittelimme ensimmäiset viisi kohtaa asialistalla nopeasti. Avasimme kokouksen, totesimme läsnäolijat ja sen, että kokouskutsu lähti ajoissa sekä hyväksyimme esityslistan kokouksen työjärjestykseksi. Paperi pyöritettiin ripeästi pakettiin, jotta päästiin keskittymään varsinaisiin aiheisiin. 

Kuinka monta jäsentä Diabetesseurassa on?

Ensimmäisenä mielenkiintoisena asiana listalla olivat jäsenasiat. Kesäkuusta alkaen Diabetesseuran jäsenmäärä on kasvanut 21 henkilöllä, ollen nyt 367! Siinäpä aihetta iloon! Jäsenmäärän kehitys kirittää meitä – on mukava huomata, että kaikki tekemämme työ poikii yhä uusia jäseniä! Se kannustaa meitä tekemään entistä parempia juttuja huomiselle. Jokainen jäsen on meille tärkeä ja jäsenmaksuista kertyvää tuloa ei pidetä tilillä korkoa kasvamassa, vaan kierrätetään mahdollisimman tarkasti jäsenistön hyväksi edullisten tapahtumien, yhteisöllisten projektien ja jäsenlehden muodossa.

Seuraavaksi käytiin läpi uusille jäsenille lähetettävää esitettä. Kun henkilö liittyy Diabetesseuran jäseneksi, diabetesyhdistysten kattojärjestö Diabetesliitto lähettää hänelle uuden jäsenen materiaalipaketin. Päätimme keväällä, että haluamme oman tervehdyksemme osaksi tuota pakettia. Esitteellä kerromme toiminnastamme ja kutsumme jäsenen mukaan toimintaamme.

Haluamme myös kuulla uusien jäsenten toiveita, huolia ja tarpeita, joten lisäsimme esitteeseen linkin lyhyeen kyselyyn. Korvat pitää olla auki, jotta toimintaa voi kehittää oikeaan suuntaan. Lähetämme myös jäsenmaksunsa maksamatta jättäneille kyselyn siitä, että mitä olisimme voineet tehdä paremmin, jotta he olisivat pysyneet edelleen mukana.

Arvioinnissa kesän ja syksyn tapahtumat sekä jäsenlehti

Viimeinen suurempi kokonaisuus kokouspäivässä oli kesän ja syksyn toiminnan palautteet. Järjestimme kesällä huvipuistopäivän Linnanmäellä, panimokierroksen Tampereella, syksyllä Diabetestreffit-vertaistukiviikonlopun Aulangolla ja toimitimme Ykkönen-jäsenlehden. Tapahtumista oli tullut paljon positiivista palautetta ja myös kehitysideoita. Tapahtumat tulevat saamaan jatkoa ensi vuonnakin. 

Ykkönen-jäsenlehti oli lähtenyt yhteensä noin 1200 vastaanottajalle, mutta palautetta olimme saaneet vain kourallisen verran. Keskustelimme siitä, että kannattaako lehteä tulevaisuudessa tehdä edelleen. Tarvitsisimme lisää jäsenten palautetta lehdestä. Lehti on aina iso panostus niin ajallisesti kuin myös rahallisesti. Sitä ei kannata tehdä, jos sitä ei koeta tärkeäksi ja se ei tuota lisäarvoa. Paukut kannattaa silloin laittaa johonkin muuhun jäseniä palvelevaan toimintaan. Jos haluat antaa oman mielipiteesi Ykkönen-lehdestä, käy vastaamassa lehtikyselyymme täällä.

Lopuksi suunnittelimme ensi vuoden toimintaa. Haluamme kerätä tietoa nykyisiltä jäseniltä siitä, mitä he toivovat meiltä. Haluamme järjestää viikonlopputapahtumia, iltatapahtumia, reissuja ja retkiä sekä tuottaa jäsenistöllemme mukavia kokemuksia ja vertaistukea. 

Tekstin kirjoitti valokuvauksesta välillä liian innostunut hallituksen jäsen Miika.